Ensimmäinen työnhakuviikko
Ensimmäinen työnhakuviikko takana. Saldona 14 lähetettyä hakemusta, joista yksi avoin hakemus. Työpaikkoja haettu LinkedInistä, Oikotieltä ja Monsterista. Vastauksia kaksi. Ensimmäinen vastaus avoimeen hakemukseen, jossa todetaan, että ei ole töitä tarjolla - turha hakea avoimella hakemuksella. Toinen vastaus kiittää mielenkiinnosta, mutta koska hakuaika alkoi jo viikko sitten, osa hakijoista on jo haastateltu.
Seuraavaan työnhakuviikon taktiikka: hakemuksia vain juuri avautuneisiin työnhakuilmoituksiin ja turha raapustella avoimia hakemuksia. Hakemustekstiin voisi tehdä myös joitakin muutoksia. Koska kun vielä ei tärpännyt, hakemus ei siis ollut ihan vielä täydellinen. Ei hätää, ei stressiä, tässä oppii koko ajan ja tämä on ihan kivaa.
Työnhaku on minusta, ainakin vielä, ihan kivaa. Koska vaikka, olenkin vaatimaton, työnhaun itsekehuskelu ja oman erinomaisuuden mainostaminen on jollain kierolla tavalla kivaa. Opiskeluaikana keskityt opiskelemaasi aiheeseen, töissä keskityt yrityksen asioihin, mutta työnhaussa voi viettää koko päivän miettimällä sitä, kuinka ihana, erinomainen, viisas ja täydellinen ihminen MINÄ olen. Vielä jos hakee eri aloilta töitä, itsekehuskelulla tursuavia hakemuksia voi tehdä useita erilaisia.
Suurin ihmetyksen aihe on, miksi joka paikkaan pitää rekisteröityä tai työnhaun yhteydessä tuputetaan jotakin käyttäjätunnusta ja salasanaa. Ideaalihan on, että sitä työtä löytyy nopeasti, joten mitä tämä käyttäjäprofiilipakko oikein kertoo? Kun haet meiltä töitä, saat niitä vasta vuoden päästä, joten tässä sinulle käyttäjätunnukset, jotta voit päivittää profiiliasi vuoden aikana. Vai.. Tässä sinulle käyttäjätunnukset, koska tarjoamamme työt ovat niin huonoja, että tuskin viihdyt yrityksessä kahta viikkoa pidempään - tervetuloa taas käyttämään työnhakuprofiiliasi. Vitsi, vitsi. Ei se varmaan niin toivotonta ole, mutta vähän inhottaa henkilötietojen levitteleminen, kun ei sitä kuitenkaan varmaksi tiedä, minne tai kenen käsiin ne joutuvat.
Seuraavaan työnhakuviikon taktiikka: hakemuksia vain juuri avautuneisiin työnhakuilmoituksiin ja turha raapustella avoimia hakemuksia. Hakemustekstiin voisi tehdä myös joitakin muutoksia. Koska kun vielä ei tärpännyt, hakemus ei siis ollut ihan vielä täydellinen. Ei hätää, ei stressiä, tässä oppii koko ajan ja tämä on ihan kivaa.
Työnhaku on minusta, ainakin vielä, ihan kivaa. Koska vaikka, olenkin vaatimaton, työnhaun itsekehuskelu ja oman erinomaisuuden mainostaminen on jollain kierolla tavalla kivaa. Opiskeluaikana keskityt opiskelemaasi aiheeseen, töissä keskityt yrityksen asioihin, mutta työnhaussa voi viettää koko päivän miettimällä sitä, kuinka ihana, erinomainen, viisas ja täydellinen ihminen MINÄ olen. Vielä jos hakee eri aloilta töitä, itsekehuskelulla tursuavia hakemuksia voi tehdä useita erilaisia.
Suurin ihmetyksen aihe on, miksi joka paikkaan pitää rekisteröityä tai työnhaun yhteydessä tuputetaan jotakin käyttäjätunnusta ja salasanaa. Ideaalihan on, että sitä työtä löytyy nopeasti, joten mitä tämä käyttäjäprofiilipakko oikein kertoo? Kun haet meiltä töitä, saat niitä vasta vuoden päästä, joten tässä sinulle käyttäjätunnukset, jotta voit päivittää profiiliasi vuoden aikana. Vai.. Tässä sinulle käyttäjätunnukset, koska tarjoamamme työt ovat niin huonoja, että tuskin viihdyt yrityksessä kahta viikkoa pidempään - tervetuloa taas käyttämään työnhakuprofiiliasi. Vitsi, vitsi. Ei se varmaan niin toivotonta ole, mutta vähän inhottaa henkilötietojen levitteleminen, kun ei sitä kuitenkaan varmaksi tiedä, minne tai kenen käsiin ne joutuvat.
Kommentit
Lähetä kommentti